torstai 17. toukokuuta 2012
Post Scriptum
tiistai 10. elokuuta 2010
Yyh, oon niin vitun indie
Totuushan on se, että indie-tyypit on ihan yhtä (tai ainakin lähes) fakkiintuneita omaan musamakuunsa kuin kaikenmualiman heviautistit, jotka ei astu oman mukavuusalueensa ulkopuolelle musiikissa, vaikka kullilla läiskittäis poskille. Toki ulospäin yritetään näyttää kovin avoimilta musiikin suhteen, vaikka oikeasti kuunnellaan vaan sitä hipsterii paskaa, mitä Pitchfork tai isot skenepoliisit hehkuttaa. Oikeastihan ne heviautistitkin ovat sen oman mukavuusalueensa sisällä ”avoimia” musiikille. Ja mitä Pitchforkkiin tulee, niin vaikka se ihan ok media onkin, niin se on jostain kumman syystä saanut ihan helvetin ison auktoriteetin aseman tuollaisen tietynlaisen ”vaihtoehtomusan” keskuudessa ja vaikuttaa mielestäni ihan liikaa lampaanmielisiin lukijoihinsa, jotka sen arvosteluja jumalan sanana pitävät.
Mukahyvän musamakunsa lisäksi indietyypit näyttää ihan naurettavilta. Pillifarkkuja ja jotain ihme säkkejä ja kledjuja. Siis mitä vittua, kuka hitto noista kuteista pitää? Joskin myönnettäköön, että se pukeutumisskene lähtee eniten lapasesta vain pääkaupunkiseudulla, täällä maalla on hillitympää. Tässä hiljattain luin jotain blogiakin, jossa joku hipsteri pohti, että mitähän vitun vaatteita sitä pistäisi Flowhun, jotta sais katseita pillifarkkuisilta semisti stereotyyppisen homonnäköisiltä indiepojilta, jotka Ray Banien takaa himokkaita katseitaan lähettävät. Okei, en tiedä oliko siinä kullihaukka-aspektia mukana, mutta siihenhän lopulta kaikki koreilu tähtää. Mutta oikeesti, millaiset ihmiset ostaa kilokaupalla vaatteita, jotta pääsis näyttäytymään festareilla coolina? Tai no ehkä sitä pääsee Hel-Looksiin ja saa 15-minuuttisensa julkisuudessa, kun Intternetin keskustelufoorumeilla ihmiset nauravat hassuille vaatekappaleille, joita jotkut ihan aikuisten oikeasti pitää ihmisten ilmoilla. Ja mitä kampauksiin tulee niin... no normaalisti en käytä kuvia blogissani, mutta mielestäni joskus se kuva vain kertoo enemmän kuin käytetty kondoomi tai kaks vessan lattialla.


I rest my case, lepuutan salkkuani.
Meikästä indietyypeille tekis hyvää joskus tarttua kiljupönikkään ja lähteä Puntalaan pogoomaan tai pistää joku vanha teiniaikojen kulahtanut hevibändin t-paita niskaan ja lähtee Slayerin moshpittiin. Tai pistää blingblingit kaulaan, Karl Kanin säkki päälle ja lähtee vähän ammuskelemaan ghettoihin paukkuraudoillaan. Ja astua ulos sieltä oman mukavuusalueensa sisällä ja oikeasti kokea jotain uutta ja erilaista, kuten ghettopaukuttelua ja saatananpalvontaa. Maailma on täynnä hyvää musiikkia eikä kaiken tarvitse kuulostaa kivalta, joskus on hyvä kuulostaa myös pahalta. Suomen musiikkiskene tai musiikkimaailma nyt yleensäkin on vähän turhaa blokkiutunut omiin kuppikuntiinsa, vaikka oikeesti musiikissa ne raja-aidat on vähintäänkin aika keinotekoisia. Kaikki vois tulla niistä omista lokeroistaan vähän ulos ja olla sillei rehdin avoimia. Itsekin olin pienempänä tosi genrefakkiutunut punkkari, mutta sitten loppui kilju ja täytyi kasvaa aikuiseksi. No en kyllä ees kasvanu, mutta ainakin aloin kuuntelemaan kaikenlaista musiikkia tyylilajista riippumatta.
Flow-festarin ohjelmistovastaaville kuitenkin isot propsit Ulverista, joka ei jostain syystä minkäänlaista suosiota nautikaan hipstereiden keskuudessa, vaikka musiikin puolesta se voiskin olla jotain trendikästä elektroambienttia. Tosin ne veti kyllä joskus helvetin kovaa black metalliakin ja oishhan se aika repäisevää, jos soittaisivat indiefestareilla vähän bläkkistä. Siinä pottakampaukset pölisis ja Ray Banit tippuis nenältä, kun Nattens Madrigalin eka biisi pärähtäis soimaan. Ei siinä, nähdään M.I.A.:n pitissä. I was born free, kyynerpäätä silmään ja Ray Banit solmuun.
P.S. Jos haluu tietää mitkä on maailman parhaita biisejä parhailta bändeiltä, niin tässä ois lista. Kaikkia maailman parhaita biisejä ei löydy Spotifystä, mutta loput saa esim. täältä. Siel on indieekin, l0l apua!
P.P.S. Vähän ninjaeditointia ja täytyy myös kommentoida, että muodikkaissa asuissa on se näin miesnäkökulmasta positiivinen seikka, että kun ne istuu päälle vähän miten sattuu, niin sitä on mahdollista näköjään nähdä jopa tahaton nänni festareilla. Näin kävi LCD/Chemical Bros. -keikalla. Peukkua sille. Siis nännille.
tiistai 6. heinäkuuta 2010
Statiistiikkaa vol. 1
1. kyrpä
2. tero saatana
3. terppeli
4. (erään ihmisen nimi, jonka päätin kuitenkin sensuroida)
5. ei kai miehen tarvi aina olla macho "heikkoutensa paljastaa"
6. gay tarinat
7. gay tarinoita
8. gay treffit
9. iso kyrpä
10. kulli- ja pillujuttuja
Pistää miettimään, että millasellehan sivustolle ne ihmiset oikein luulee tulevansa :) Hämmentävintä ehkä on, että välitön poistumisprosentti on lähes poikkeuksetta aika korkea noissa tähän blogiin heikosti liittyvissä sanoissa paitsi "gay treffit"-kohdalla tämä ei päde. Joskin jos rehellisiä ollaan, niin ne osumat ei hakukoneiden kautta ole mitenkään kauhean suuret. Oli miten oli, niin hehheh.
P.S. "Vale, emävale, tilasto" on paska ilmaisu, jota käyttävät ihmiset, jotka eivät osaa tulkita tilastoja.
keskiviikko 24. helmikuuta 2010
Hippisafkaa skideille, why not?
Mutta Jeesus Kristus Perkele nyt oikeasti ihmiset. Mistä tämmöinen mouhoaminen tulee? Käytännössä kauheasti ei asiat edes muutu Helsingin kouluissa, lähinnä nyt tulee kiintiöt sille, että mikä määrä koulussa on ruokaa, joka ei sisällä lihaa. Käytännössähän monissa kouluissa on jo nyt muutaman kerran kuussa ainakin sitä kasvisruokaa, mutta heti jos sitä kutsutaan kasvisruuaksi, niin SE ON IDEOLOGIAN TUPUTTAMAMISTA! No niinpä niin. Pinaattiletut ja puuro muuttuu poliittiseksi, jos niitä aletaan nimittämään kasvisruuaksi? Jep. Ja se hirveä mouhoaminen liharuuan puolesta ei sitten ole ideologian tuputtamista? STALINISTIT! Pitäskö sitä jonkun ottaa se pää pois perseestä? Jos minulta kysytään, niin politiikkaa ei ole olemassa ilman ideologioita, koska about kaikissa päätöksissä täytyy olla jonkinlainen arvomaailma takana. Jopa niissäkin on ollut, joista tämänpäivän yhteiskuntamme koostuu. Mutta no niin, nyt VAROKAA, SYLJEN TEIDÄN PÄÄLLE IDEOLOGIAA! NYT LÄHTEE!
Kasvisruuan puolesta on esittää monenlaisia argumentteja. Esimerkiksi terveellisyys, ympäristövaikutukset, lasten ruokailutottumusten kasvattaminen ja ne eettiset syyt. Nyt tuo viimeinen etenkin vituttaa ihmisiä, koska eihän se ole hyvä syy. No okei, joidenkin mielestä ei olekaan. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että etenkään nuo kolme ensimmäistä argumenttia katoais mihinkään. Terveellisyysargumentit on oikeasti pätevä syy sekä ympäristöargumentit. Jos tota asennekasvatustakin saadaan vähän toteutettua, niin sen vaikutukset sitä kautta kansanterveyteen voi oikeasti olla ihan pirun isot. Tää alkoholisoitunut tukkosuoninen läskipersekansa kaipais kyllä jotain muutosta.
Kasvisruoka ei sisällä ainesosia, joita kasvava lapsi tarvitsee. Kasvisruualla ei jaksa pitkiä koulupäiviä. Mihkähän tämä väite perustuu? Toki esim. kasvisproteiinin ja lihaproteiinin pilkkominen vähän erilainen prosessi ruuansulatukselle, mutta mä en kyllä ymmärrä, että missä määrin se vaikuttaa yhtään mihinkään. Jos ruuat koostuu periaatteessa kolmesta pääainesosasta eli proteiinista, rasvasta ja hiilihydraateista, niin jos haluat samat ravintoarvot sisältävää safkaa tehdä kasvisruuasta, niin ei se ole nyt oikesti ole vaikea homma. Joku matemaatikko voisi jopa todistaa tuon vektoreilla, että kyllä, se on mahdollista tehdä täysin samat perusraaka-aineet sisältävää sapuskaa kasvisperäisistä tuotteista. Ainut ihmiselle tarpeellinen raaka-aine, jota ei esiinny kuin eläinperäisissä tuotteissa, on B12-vitamiini. Mutta kappas, sitähän saa maidosta ja kananmunasta, jota ei suinkaan olla ottamassa ruoka-ainevalikoimista pois edes tuona demonisena KASVISRUOKAPÄIVÄNÄ. Eli tuo väite on diibaa. Siihen toki pitää puuttua, jos kasvisruoka tehdään päin vittua, mutta tuskin on sen kasvisruuan vika. Ei se porkkana sitä keittäjää uhkaile.
Sitten joku tietysti heittää tähän, että on kalliimpaa tehdä kasvissafkaa kuin vastaavaa lihasafkaa. Minkä vuoksi on kalliimpaa? Raaka-aineet ei ainakaan ole kalliimpia plus epäsuorastihan EU:ssa tuotetusta lihasta maksetaan ihan hirveitä summia. Ne ei vain näy kuluttajahinnoissa. Yhden eläinproteiinikilon tuottamiseen menee seitsemän kasvisprotetiinikiloa. Laskekaa siitä kuinka paljon tehokkaampaa ois suoraan syöttää ihmisille se sama määrä kasvisproteiinia. Joku sitten heittää tähän, että "no mutta heinää ne lehmät syö", mikä toki piti paikkansa joskus ja elukoita pidettiin maa-alueella, jossa oli nihkeä kasvattaa mitään kasveja. Nykyään kasvatetaan soijaa jossain aasiassa, tuodaan se tänne ja syötetään possuille, jotka asuu tehtaassa. Sen kasvisvaihtoehdon kustannukset kouluissa on suuremmat kuin lihasafkan, koska mittakaavaetuja ei saada. Jos se olisi pääruoka, niin kyllä se onnistuu.
Ja mitä nyt käykään, kun on kasvisruokaa tarjolla ala-asteikäisille? No siinähän käy niin, että kaikki peruskoululaiset käy päivittäin Mäkissä! Ehkä Helsingissä on rikkaampia skidejä kuin täällä, mutta aika kalliikshan se tulis käydä Mäkkärissä aina, jos joku ruoka ei miellytä. Koulualueelta ei myöskään tietääkseni saa poistua kouluaikana, joten voisi jäädä harvojen huviksi. Tai no okei, yläasteella on enempi pahiksii. Joku tosin oli sitä mieltä, että sitten sitä aletaan salakuljettamaan mäkkärisafkaa kouluun ja syödään sit kylmiä vettyneitä burgereita ruokatunnilla. Tuskinpa vaan. Ei ne lapsetkaan nyt ihan idiootteja oo. Tai ehkä peruskoulujen pihalle syntyy burgereiden mustapörssi? Ken tietää?
Paras heittohan sitten on sitten se, että sitten pitäis olla kasvisruuan vaihtoehtona liharuokaa, koska VALINNANVAPAUS! Valinnanvapaus on hieno juttu, mutta sitä on aika marginaalisesti alaikäisillä koulunsa suhteen muutenkaan. Nykyäänhän kasvisruokaa on tarjolla päivinä, jolloin on lihaa tarjolla. Sitä saa allergiaan tai vakaumukseen/uskontoon perustuen. Mikä on minusta hyvä juttu. Jotkut dillet nyt kuvittelee, että tuon systeemin varjolla voisi vaatia liharuokaa kasvisruokapäivänä. No joo, periaatteessa. Mutta oletteko oikeasti kuulleet koskaan vakaumuksesta, että ei voi syödä ruokaa, joka ei sisällä lihaa ja se olisi jotenkin vielä perusteltu? Itse en eikä sellaista käsittääkseni tunneta. Jos keksitte perustelut, niin kertokaa mullekin. Pääruuasta poikkeavia ruokia tehdään resurssisyistä vain rajoitettu määrä eikä "mä en mitään pinaattilettuja syö" ole mikään hyvä perustelu. Hienoahan se olisi, jos jokaisessa koulussa voisi olla kaksi itsenäistä ruokaa vaihtoehtona, mutta näillä resursseilla ei tule tapahtumaan. Resursseja taas kouluruokaan voisi pistää aiempaa enempi ja valtiokin voisi tätä tukea. Voisi olla pitkällä tähtäimellä fiksu investointi. Se onkin sitten taas ihan toinen keskustelu.
"Millä oikeudella kukaan päättää, mitä minun lapseni koulussa syö" kysymykseen voisi vastata, että ihan niillä samoilla kuin ennenkin. Minun ala-asteellani mun vanhemmat ei ainakaan olleet keittiössä töissä päättämässä mitä ruokaa siellä tehdään. Helsingissä oltiin myös murheissaan siitä, että koulussa syötetään ideologiaa lapsille. Ja lapset tajuaa sen ja kieltäytyy. Ekaluokkalaiset ryhty kapinaan, jeejee. Oikeastihan sitä ideologiaa ei syötetä sen enempää kuin nytkään, muutetaan vai vallitsevia tapoja. Kuinka moni ala-asteelainen esimerkiksi nytkään seuraa keskustelua asiasta ja tajuaa, että nyt on tulossa kasvisruokapäivä? Ei kai keittiöissä niin tyhmiä olla, että pistetään isolla kyltti jonnekin, että KASVISRUOKAPÄIVÄ, EI IHMISTEN RUOKAA. Yläasteikäiset saattavat ehkä muutaman kuukauden jaksaa nillittää, mutta kun homma vakiintuu, niin kukaan ei muista edes, että tuollaista on päätetty.
Sitten tietysti on se, että jotkut lapset ei syö tiettyjä ruokia (esim. kaalikääryleet) tai jotain tiettyjä ruoka-aineksia sisältäviä ruokia (esim. kaalia sisältävät ruuat). Tämä on tietty ihan mahtava syy kasvisruokia vastaan, koska on ihmisiä, jotka eivät pidä mistään kasvisperäisistä ruoka-aineksistä. Eiku mitä vittua, eipäs olekaan! Sellaisia ruokia on syytä välttää, jotka ei uppoa lapsiin, koska se on kuitenkin tärkeää, että lapset syö. Kasvisruokien kirjo on kuitenkin laaja eikä kaksi eri kasvisruokaa sisällä välttämättä yhtään samaa ainesosaa. Jos joku ruoka ei uppoa, niin koitetaan muuta. Tuo argumentti on siis ns. paska.
Miksi muuten ihmiset ees luokittelee ruokia jotenkin tollei dikotomisesti? Kasvisruuat vs. liharuuat tai jopa normaaliruoka vs. kasvisruoka. Miksei esim. keitot vs. muut ruuat, perunaruuat vs. vehnäruuat jne. Miksei kasvisruuan vastakohdaksi nähdä esim. kalaruokia? Tai äyriäisruokia? Kana? Miksei kasvisruoka ole normaalia ruokaa? Kuka määrittelee normaaliuden? Puhutaanko tilastollisesti normista vai esim. kulttuurissosiaalisesta normista? Ovatko nämä normit muuttumattomia? Normaali ruoka oli erään nettikeskustelijan mielestä ruokaa, jota ei rajoiteta ideologisista syistä ja se voi sisältää tai olla sisältämättä mitä tahansa. Nokkela määritelmä, joka kattaa kaikki maailman ruuat eikä oikeastaan kerro mitään normaaliudesta. Ruoka on ruokaa ja ihmiset on tyhmiä, sen pitäis jokaisen tajuta. Minusta olisi kiva päästä moisesta vastakkainasettelusta jo eroon ja ihmisten pitäis tajuta, että hyvää ruokaa voi tehdä aika monista eri raaka-aineista.
Aihe herättää ilmeisen paljon mielipiteitä ja nostaa esiin ihmisten ennakkoluuloisuuden ja tietämättömyyden asioista. No, itsehän siinä itsensä nolaavat. Ai niin, tää oli sitä elitististä elämänasennetta. Hups. No, nyt kävi näin. Jotta asia ei vielä jäisi pelkästään sanojen tasolle, niin tässä on teille vielä Smithsin ideologinen biisi Meat Is Murder. Eihän tässä tekstissä tosin tosta ollut kyse, mutta c'mon, täytyy olla vähän ideologiaa messis. Mutta oikeasti ois kiva, jos ihmiset vois vaan ymmärtää, että ruokaa se on kasvisruokakin ja monesti jopa todella hyvää sellaista. Ei se tapa, kokeilkaa vaikka.
<3:lla ja ituhippiterveisin,
Terppeli
P.S. Tuon valtuuskeskustelun virheellisia faktoja on kumottu esim. täällä.
P.P.S. Numerofaneille ihan mielenkiintoisia lukuja myös täältä. Kiitokset linkistä Suskille.
tiistai 8. joulukuuta 2009
Miksi "me" olemme perseestä - itsereflektion apuvälineitä pariskunnille
No asijaan. Kaikkihan tietää sen, että pariskunnat on perseestä. Tai ainakin tietää jonkun pariskunnan, joka on perseestä. Tässä on semmonen juttu, että jotkut ihmiset on erikseen ihan mahtityyppejä, mutta sitten, jos ne on yhessä, niin ne on perseestä. 1+1 ei aina ole 2 vaan joskus se voi olla -15. Se on jännä juttu kyllä, miten parisuhde voi tuhota parhaimmankin ihmisen ja tehdä siitä lällyperseen, joka lopettaa elämisen. Monet kerrat on ollut huippumeno ja meininki ja sitten jostain takavasemmalta kuuluu, että ”meitä väsyttää”. ”Meitä väsyttää”! Ei ”meitä” voi väsyttää! Missä vaiheessa kahden yksilön omat halut ja preferenssit muuttui yhdeksi? Oliko se siinä vaiheessa, kun nussiittiin Spice Girlsin 'When 2 Become 1'-biisin tahtiin ja luultiin, että se biisi kertoo jostain muustakin kuin seksistä.
Tiedätkö millaset pariskunnat on kaikkein eniten perseestä? Sellaset, jotka tekee joka vitun asian yhdessä. Siis sellaset, jotka näyttää siltä, että niillä on sellanen kuminauha niiden välillä. Vielä enemmän perseestä se on, jos ne on jotenkin siirappisen rakastuneita toisiinsa, koska sellanen ”pusipusimusimusi”-meininki. Tomusokeria vaan lentelee, kun nenät osuu toisiinsa.
Tämä pariskuntien perseys liittyy ehkä jossain määrin ns. tossuilmiöön. Osittain taas ei. Toisaalta taas kaikissa pariskunnissa on enemmän tai vähemmä tossua. Ei se pienissä määrin mikään mahdoton ongelma ole, mutta siinä vaiheessa, kun tarvitsee lupaa puolisolta asioihin, niin mennään pahasti metsään. Se, että lähetään vaikka viikonlopuks vetämään perseet Helsinkiin, on ilmoitusasia. Ei neuvotteluasia. Ellei ole jotain yhteistä sovittu, joka ensin pitäisi perua.
Ja mikä vaivaa pariskuntien rahankäyttöä? Toki yhteiset jutut samasta pussista jne., mutta ei se nyt perkele kuulu puolisolle, että ostaako Make sen plasmatelkkarin tai Päke ne fuck me -bootsit. Ostakoot jos tahtoo, hittooko sitä toisten rahankäyttöä kontrolloimaan. Vitun hyvät bootsit varmaan ja pikkasenko pyörii futispallo komeesti 50-tuumaisessa töllössä. Mutta ei, idiootit menitte tekemään yhteisen tilin, jonne kaikki rahat laitatte ja nyt ootte kusessa. Tapaa on tämän jälkeen paha rikkoa, sillä toinen voi aina pelata ”sä rakastat rahojas enemmän kuin mua”-kortin, millä voittaa automaattisesti. Nyt kävi näin, jäi bootsit ja töllö ostamatta.
Harmillisen monta hyvää tyyppiä on aikojen saatossa kadonnut parisuhteiden syvään perseeseen. Aiemmin ne oli aina messissä, kustiin ristiin ja helikopterit pyöri. Aika kuluu ja sitä ihmetellään, että miksi sitä Peraa ei enää näy missään. Korkeintaan silloin, kun puoliso on poissa kaupungista eikä osatakaan enää viihdyttää itseään, kun sekin kyky on menetetty. Mutta ei näy Peraa enää, pillu hänet nieli. Toisaalta hienoa näissä tapauksissa voi olla se, kun vihdoin päästään parisuhteen kahleista, huudetaan ”emansipaatiooo!” ja aletaan jälleen elää. Tämmöset tyypit on ihan eläimiä. Kullit tiskiin ja baanalle, vittu jee! Mutta väliaikaista kaikki on vaan. Sitten Pera taas herää jonkun Mervin vierestä aamulla ja on jälleen rengastettu. *snif*
Siitä huolimatta, että pariskunnat ovatkin perseestä, niin otan oikeudeksi olla joskus osa tätä persettä. En juuri nyt kuitenkaan, mutta onhan se ”pusipusimusimusi”-meininki joskus ajottain ihan kivaakin, jos siinä on itse osallisena. Ei sillä, saa ampua, jos tähän liikaa sorrun.
P.S. Yllä olevat perseydet eivät (välttämättä) sellaisenaan päde pariskuntiin, joilla on sinappitykkejä.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Koira, kalikka, älähdys ja medialukutaito
Eräs pörssiläinen kiteytti minusta asian hyvin sanomalla: "Kyllähän sitä idioottikin tajuaa, että tuota ei tarvitse ottaa tosissaan. Tai idiootit ehkä, mutta näköjään ei taloustieteilijät". Siis oikeasti ihmiset, skarpatkaa vähän. Vaikka teksti aloitetaan kertomalla, että kohta yleistetään ja ihan vitusti, silti porukka vetää herneet sieraimiin ja sipulit aunukseen sen takia, että jostain ihmisryhmästä tehdään yleistyksiä. Haloo? Siis onko joillain ihmisillä vaikeuksia tajuta, mitä yleistämisellä tarkoitetaan? No ei hätää, wikipedia auttaa. Onko tää närkästynyt porukka sitä samaa jengiä, jotka menee stand uppiin ja sitten tulee takaisin sieltä itkien "vittu se dissas pohojanmaalaisia :´(" tai menee kattoomaan Kotiteollisuutta ja vetää herneet nenään, kun Hynynen vittuili, yhyy. Hei, mitä te oikein odotitte? Stereotypioista vedetään huumoria ja luulisi sen jokaisen tietävän. Ja ihmetyttää todellakin sen kuplan kestävyys, jos taloustieteilijät ole vastaavia yleistyksiä itsestään kuulleet. Monet eri aloja opiskelevat tai jo valmistuneet kaverit sanoi, että noi on just niitä yleistyksiä, joita kuulee talous-&kauppatieteilijöistä jatkuvasti. Ehkä _hieman_ provokatiivisesti esitettynä. Ja oikeesti, kuka vitun idari luulee, että blogi, jonka otsikko on "Tero saatana, s'olet gay!" sisältää jotain tutkivaa journalismia ja asiallista pohdintaa? Ei sitten hälytyskellot soineet?
"Ei me oikeesti olla tollasii, mä oon hyvä tyyppi ja annan joka toisen pöllimäni tikkarin takaisin sille vauvalle" ja "Hei, sä et tiedä musta mitään ja kuuntelen hyvää musaa, ei tartte vittuilla". Jokainen närkästynyt voisi kysyä itseltään, että vittuilinko juuri hänelle vai en. Meikä vähän pelkää, että liian moni on tunnistanut piirteitään tekstistä, ja on sen takia vähän kiehahtanut. Tai en oikein keksi muuta syytä. Kaverini sanoikin, että "Jos oikeasti pystyis olemaan sinut oman koulutuksensa, tiedostamisen tason ja arvomaailmansa kanssa, niin ei kai sitä korvaansa lotkauttais", mikä oli musta aika osuvasti sanottu kuten myös tämä. Toisaalta Bertrand Russell sanoi myös, jotta "Jos käsitys, joka on sinun käsityksesi vastainen, raivostuttaa sinua, tämä merkitsee sitä, että tunnet alitajuisesti, ettei sinulla ole riittävän hyviä syitä ajatella siten kuin ajattelet". Onko näin? Katsoiko joku pukupelle peiliin ja ajatteli alitajuisesti, että "ei ehkä sittenkään ole hyvä näin", mutta kuitenkin päätti purkaa turhautumisensa minuun, kun huomasi krakansa olevan vinossa eikä hyppyrikään approved by Nykänen? Ken tietää.
Mutta palataas noihin kommentteihin tekstistä, siellä oli aika mehukasta matskua ja paaaaljon sellaista, jotka kertoo enemmän kommentoijasta kuin minun tekstini minusta. Ensiksi siellä mainittiin mainio ja erittäin omaperäinen sana "ituhippi" aika nopeasti. Hei oikeesti pojat, vähän yritystä siihen vittuilluun. Sitten mun kaikki murot ei pyöri kulhossa eikä ne intiaanitkaan oo siellä kanootis. Nää on ilmeisesti jatkoa sellaisille verbaalisille sivalluksille kuin "ei taida olla laatikon terävin veitsi" tai "ei kulje hissi ylimpään". Nyt kun googlasin, niin löysin hyvän kokoelman näitä sanontoja eräästä toisesta blogista. Sieltä voi sitten nokkelat pojat ja tytöt valita jonkun sopivan lainin, kun haluaa heilauttaa sanansäiläänsä. Itse asiassa oon aika varma, että pojat on käyny valitseen tuolta noita, koska ainakin kolme eri sanontaa jo bongattu, joita on meitsiin kohdistettu. Tosin tuolla ois ollu parempiakin, mutta ei se mitään, ei aina tarvitse keksiä pyörää uudelleen (hehheh). Tai mistä minä tiedän, mulla on kuitenkin pitkät piuhat ja pieni dynamo.
Meikää myös huvitti se, että ensin valitetaan, kun tehdään oletuksia ihmisistä, joita ei tunneta ja sitten heitetään takaisin kommentteja, jotka kohdistuu selkeästi yhteen ihmiseen, ei ihmisryhmään. Tähän tyyliin: "Jos kukaan ei tekisi täällä mitään, niin kuka sitten maksaisi sinun työttömyyskorvauksesi?". Pari tuollaista tuli. Se on hienoa sentään, että ihmiset tuntee mun työhistorian näin hyvin. Hauska, että molemmissa heitoissa oli tuo "mä maksan veroja"-argumentti. Ituhipithän ei kato maksa veroja. Sitten vihjattiin myös, että dödöä pitäis käyttää, kun haisen pahalle. Ja mun kaverit kans. Kiitti hei vinkistä, mun henkilökohtanen hygieniasta huolehtiminen kato unohtu sen jälkeen, kun se kommenteissakin mainittu hyppyritukka vei mun tyttöystävän ja olin siis niiiiin down ja yhyy. Kukaan ei rakasta mua ja kaveritkin haisee :´(
Kiroilusta mainitsi myös pari. Siis mitä vittua? Tää on varmaan jotain näitä sovinnaisuussääntöjä, joita taloustieteilijöiden täytyy oppia, jotta pärjää bisnesmaailmassa, tämän ymmärrän. Poistakaas kaikki kirosanat ja halventavat sanat tosta tekstistä ja kelatkaa nyt hyvät vitun ihmiset, että onko se niin parempi. Höpönvitut sanon minä. Onkohan nyt jollain hiekkaa vitussa, kun jaksaa mokomasta valittaa, kysyn vaan!
Kommenteista tää oli kuitenkin ehkä päivän paras: Vaikka kirjoituksesi läppä olikin ja ihan ok hauska, niin muista tero kuitenkin aina että seisot sanojesi takana. Eli tarkoitan tällä sitä että tulevista taloustieteilijöiden johtajista kovin moni ei sinua tule palkkaamaan. Lisäksi internetissä sanasi leviävät aika vauhdilla ja työpaikkasi asiakaskunta ei tästä ainakaan kasva. Tosta työpaikan asiakaskunnasta ei varmaan tartte välittää, kun ituhipeil ei ole töitä. Mutta se taas ois kyllä vitun absurdi ja aika epätodennäköinen tilanne, että joku työnantaja olis joskus, että "ainii, toi jätkä oli se joka kirjotti meistä paskaa intternetissä viis vuotta sitten, ei palkata!". En ehkä tahtoisi välttämättä niin tiukkapipoiseen firmaan ja sen lisäksi mä kyllä vakavasti kyseenalaistaisin sellaisen johtajan taidot, jotka tekee firman talouden kannalta merkittäviä päätöksiä moisilla argumenteilla. Ei vaikuta kauhean taloudellisrationaaliselta toiminnalta meikän mielestä, mut siellä se sitten kyräilis puku päällä "hähä, me kostettiin sille ituhipille vihdoin" samalla, kun sen alaiset kannustaen taputtelis sitä pälvikaljuunsa. Jesh, ja firmalla menee lujaa!
Mut vakavasti puhuen mua oikeesti vähän surettaa se, että vaikka mulla ei aikuisten oikeasti ollut mitenkään erityisen negatiivista mielikuvaa taloustieteilijöistä tai kokoomuslaisista, niin ihmisten blogissa sekä Facebookissa esittämät kommentit oli paikoitellen aika ala-arvosia, että pisti vähän miettimään mitä porukkaa tää älähtänyt jengi on. Odottaisin ehkä hieman enemmän korkeakoulutetuilta ihmisiltä. Sitten on hyvä miettiä, että kukakohan tässä itsensä teki naurunalaiseksi. Ne, joiden opiskelukavereita hävettää ja vituttaa lukea niiden kommentteja blogista ja FB:stä vai meikä, joka sai ennätysmäärän positiivista palautetta hauskasta tekstistä? Toki hienoa oli, että suurin osa tajusi pointin ja hanskaa sen verran itseironiaa, ettei ala flippailemaan, kun vähän vittuillaan ryhmästä, jota sattuu edustamaan. Kiitos siitä teille <3 Te muut, imekää persettä, mutta älkää liian kovaa <3
P.S. Oi sitä ironiaa, kun tämmösen ituhipin ajatukset sai yhtäkkiä hirveän huomion ja todennäköisesti lisälukijoita sen ansioista, että närkästyneet taloustietelijät mainostivat minun puolestani blogiani erittäin aktiivisesti. Ne oli varmaan niitä markkinoinnin opiskelijoita. Toivottavasti saatte opintopisteitä tästä. Kiitsa teille <3
P.P.S. Jos joku ei vieläkääään sitä tajunnut, niin itsehän tunnen siis suht läjän taloustieteilijöitä eikä minulla ole mitään heitä tai kokoomuslaisia vastaan, vaikka heistä huumoria onkin helppo luoda. Arvot ja kiinnostuksenkohteet toki noin keskimäärin eroavat aika paljon, mutta silti yksi parhaista ystävistäni on taloustieteiden opiskelija. Kavereista löytyy myös hippejä, punkkareita, äärioikeistolaisia, kokoomuslaisia, kepulaisia, kommareita, homoja, hevareita, vihreitä, demareita, kristittyä, juutalaisia, republikaaneja ja muuta pohjasakkaa, joista olis kaikista about yhtä helppo kirjoittaa vastaava teksti. Ja ehkä sen teenkin. Katsomme. Mutta "Make love, not war", niin kuin Laurakin asiaa kommentoi. Heippahei, ensi kertaan.
torstai 24. syyskuuta 2009
Vitun taloustieteilijät ja muut perseääliöt
Siis voi vittu mitä porukkaa. Ei mitään tyylitajua. Ei mitään mielikuvitusta. Karseat vaatteet ja oksettavat arvot. Hirveä halu saada svidduna liksaa, mutta ei mitään halua tehdä muille hyvää. Lisäks ne ei tajua vittuakaan politiikasta ja äänestää Kokoomusta ihan tavasta. Ja ne jotka tajuaa siitä politiikasta jotain oikeasti ajattelee, että jos joku murtautuu sun kämppään, niin sen saa tappaa ja narkkareilla ei ole ihmisarvoa. Ja vittu ei, puvut ei oikeasti ole tyylikkäitä jokapäivän asusteita ja salkku ei ole kätevä tai ergonominen esine tavaroiden kantamiseen.
No mutta siis eihän tuo oikeastaan vielä paha ole. Mutta sitä mä en voi käsittää, miten taloustieteilijöiltä noin keskimäärin puuttuu kaikenlainen kyky ymmärtää taidetta. Siis mitä vittua? Siellä on ihan sikana tyyppejä ja koko tiedekunnassa on joku kolme tyyppiä, jotka tajuaa musasta jotain ja se yks niistä kolmesta oikeestaan vaihto pääainetta. Siis mikä ihme siinä on, että jos sua kiinnosta talousjutut, niin sen jälkeen sut siunataan järkyttävän paskalla taidemaulla ja sit mennään kreisibailaamaan Giglin Marliniin hyppyritukka pystyssä ja herutellaan jotain oman ainejärjestön vetyperoksidiblondeja, jotka käyttää aamuisin kaks tuntia meikkaamiseen, jotta ne vois näyttää kaikki siltä samalta stereotypiseltä vetyperoksidiblondilta. Jeesus. Miten oikeasti jonkun ihmisryhmän sisällä voi olla niin vähän vaihtelua ulkonäön suhteen? Vitun salkkuspedet ja hyppyritukat.
Tai oikeastaan olen huomannut myös sen, että jos on politiikassa oikealle kallellaan, niin siinä vaiheessa katoaa kunnioitus kulttuuria ja taidetta kohtaan. Toisaalta ehkä se johtuu just siitä, että kun siitä ei vittuakaan tajuta, niin sitä ei osata arvostaa. Kyllähän se Lady Gagakin hyvä on ja mielipideasioista ei voi riidellä. Ai ei vai? No vittu voi. Ja ei millään pahalla, mutta ei kaikki mielipiteet ole yhtä arvokkaita, vitun spede. Hanki jotkut pohjatiedot musasta ja tuu sitten huutelee.
Ja mikä vittu siinä rahassa edes kiehtoo? Meikä on tavannut interwebissä ja muualla näitä helvetin laissez faire tyyppisiä ajattelijoita, joiden mielestä millään muulla ei oo väliä kuin sillä, että jokainen saa tienata rauhassa rahaa ja jos joku vitun saastanen narkki tulee mun pihalle, ni ammun haulikolla. Okei, kyllä mäkin rahaa arvostan tiettyyn pisteeseen asti, mutta jotkut ihmiset ei oikeasti tunnu tajuavan sitä, että tietyn pisteen jälkeen (LUE: Bkt:n kasvu ei enää lisää hyvinvointia)se ei luo mitään hyvinvointia, vaikka sitä fyffeä olis enempi. Itse utilitaristina en vaan voi kannattaa mitään höpöhöpö vapauden kasvattamista asioissa, joissa yhteiskunnan kokonaishyöty ei maksimoidu. Hei, se vitun Pareto-tehokkuus on arvovalinta eikä kauhean hyvä sellainen, jos tahtoo hyvän yhteiskunnan rakentaa. Tästä tuli hauska anekdootti mieleen yhdeltä kansantaloustieteen kurssilta, jossa omassa esityksessäni työttömyyden kitkemisessä toin esiin, että talouden tehokkuuden lisäksi pitää ottaa muita asioita huomioon kuten ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus. Joku tokaisi tähän tyyliin, että "hyvä pointti, eipä ole tullut ennen mieleen". Siis mitä vittua? Ei ole tullut ennen mieleen? Missä vitun kuplassa te siellä oikein touhuatte? Ihan kuin talous olisi jotenkin irrallinen asia yhteiskunnasta. Ei oo tullut mieleen, voi jeesus.
Ja vittu kokoomusnuoret. Huh. Ei vittu mitä porukkaa. Vitun limasta sakkia, joita ei kiinnosta demokratia vittuakaan. Se nähtiin esimerkiksi hyvin oman ylioppilaskuntani päätöksissä, jossa kokkareiden edustajat (ja taloustieteilijöistä ja tietokonejäbistä koostuva P&D) äänestivät ylioppilaskylän asukasneuvostoon jäbän, joka oli saanut kyseisissä vaaleissa nolla ääntä. Vittu, nolla ääntä. Luuseri ei äänestänyt edes itseään. Ja arvaa montako kertaa tyyppi kävi kokouksissa? Nolla. Vastaehdotushan tälle oli, että oltaisiin äänestetty ne viis seuraavaksi eniten ääniä saaneita sinne asukasneuvostoon, mutta kun jotkut ei pidä demokratiasta, niin ei sitten. Vittu mitä oman edun tavoittelua, mikä koituu kaikkien harmiksi. Oikeesti, imekää persettä. Uusimman Jyväskylän ylioppilaslehdessä (10/2009) sivulla 5 olikin tästä pieni kirjoitus, jos asia ei ole tuttu. Sitten tää vaalirahajuttu ja joiden kokkareiden suhtautuminen asiaan. Joitain ei vaan oikeasti kiinnosta, että meidän pääministeri kavaltaa itselleen veronmaksajien rahoja, mitä vittua? Erään foorumin isokullinen kirjoittaja kommentoikin asiaa seuraavin sanoin: "Eihän se jotain kokoomuksen perusäänestäjää haittaa yhtään, jos lakeja rikotaan, kun se on heille kaikilla mahdollisilla tavoilla arkipäivää muutenkin." Sepä. Käyttäkäämme hänestä vaikka nimimerkkiä Isokulli-Mikke, jotta hänen mahtava slarbansa tulee mainittua. Se, jos jokin, on oleellista.
Tästä aiheesta vois jatkaa kyllä loputtomiin, mutta säästetään vielä toiselle kierrokselle vähän energiaa.
P.S. Kiitokset eräälle taloustieteen opiskelijalle, joka yllytti minua kirjoittamaan tämän tekstin. Hän oli turhautunut kanssaopiskelijoihinsa. Sekä niille kaikille hyville taloustieteilijöille, jotka tajuutte jostain jotain. Ja niille parille kokkareelle, joita kiinnosta muukin kuin oma kermanen perse.